Kiiniotettu, piätetty elikkä fangittu

Rikostutkintoa, elikkä niin sanottu esitutkintoa, pittää alottaa ko oon syy uskoa ette rikos oon tehty, joka kuuluu ylheisheen syytöksheen. Esitutkinon aikana sitä tutkithaan ketä oikeuenmukhaisesti saatethaan eppäilä rikoksesta ja jos oon kylliksi syitä syytöksheen tuomioistuimessa häntä vasten.

Kohtuulisesti eppäiltty

Kohtuulisesti eppäiltty oon matalampi aste eppäilemisestä. Se merkittee ette oon konkreettisiä olosuhtheita jokka vissilä voimala puhuvat sen eestä ette henkilö oon tehny sen rikolisuuen jotako eppäileminen koskee.  

Uskottavasti eppäiltty

Uskottavasti eppäiltty oon korkeampi aste eppäilemisestä. Eppäily henkilöä kohin tullee esile opjektiivin arvostelun aikana niinku lainmukhaiseksi, ja perustuu toistuksista siinä yksityisessä taphauksessa.

Kylliksi syitä ette nostaa syytheen

Tämä oon ette sitä opjektiivitten perustheitten mukhaan saattaa oottaa lankeavan tuomion tuomioistuimessa. Syyttäjä pittää päättää jos oon kylliksi syitä ette nostaa syytheen henkilöä vasten.

Kiiniotettu

Jos oon syitä ette piättää jotaki niin päätös ette ottaa henkilön kiini hätätilantheissa otethaan polisilta. Sitä joka oon otettu kiini pittää niin hoppua ko maholista kuulustella ja sen jälkhiin syyttäjä pittää varsin päättää jos sitä syytettyä pittää piättää. Jos syytettyä ei piätetä päätös kiiniottamisesta pittää varsin poistaa. Päätökset ette ottaa jonku kiini oon 24 kapittelissä, 7 ja 8 § oikeuenkäyntipalkissa.

Piätetty

Yhtä henkilöä saapii piättää oottaessa ette tuomioistuin käsittellee kysymystä fangittemisesta. Henkilöä saapii kansa piättää jos se oon suuresta merkityksestä tutkimukselle. Päätöstä ette piättää jotaki otethaan syyttäjältä. Viimisthään kello 12 kolmas päivä piättämisen päätöksen jälkhiin syyttäjä pittää tehhä fangittemisehotuksen tuomioistuimelle. Päätökset ette piättää jotaki oon 24 kapittelissä, 6, 11,12 ja 13 § oikeuenkäyntipalkissa.

Fangittu

Eppäilttyä henkilöä saapii fangita jos oon riski ette hään oon piilossa lakisyytheestä rikostutkimuksen aikana, esimerkiksi jättämällä maan, vaikeuttamalla tutkimusta elikkä jatkamalla rikostekemista. Se vaatii ette henkilöä oon eppäiltty rikoksesta jossako oon määrätty fankillaa vuen elikkä enämpi.

Päätös fangittemisesta pittää aina ottaa jos rikoksella oon vähhiinthääns kaks vuotta fankilassa rangastusskaalassa, mutta niitä oon vissiä poikkeuksia. Päätös fangittemisesta ottaa tuomioistuin, sen jälkhiin syyttäjä päättää syytheen nostamisesta viimisthään 14 päivän sisäle, mutta sitä aikaa saatethaan vississä taphauksissa pitentää tuomioistuimen päätöksen jälkhiin. Päätökset ette fangita jotaki oon 24 kapittelissä, 1-5 ja 18 § oikeuenkäyntipalkissa.

Ette olla vaphauenpoistettu

Ette olla kiiniotettu, piätetty elikkä fangittu merkittee ette henkilö oon lukutettu sisäle ja ette henkilöllä oon rajotettu kontakti muitten kansa paitti hänen atvokaatin kansa. Jos oon riski ette se fangittu tekkee tutkimuksen vaikeamaksi tuomioistuin saapii päättää ette hänen kontaktit ympärimailman kansa vähenethään, esimerkiksi ette hään ei saa lukea päiväavisia, kuunella raatiota elikkä kattoa teeveetä. Päätökset vaphauenpoistamisesta oon 24 kapittelissa, 5 § oikeuenkäyntipalkissa.

Kiiniotetut ja piätetyt henkilöt panthaan normaalisti polisiaresthiin joka oon aivan polisiaseman likisaatavissa. Fangitut henkilöt panthaan fankilhaan, jostako Kriminaalihoito vastaa. Jos fangitulla ei ole rajotuksia hään saapii olla yhessä muitten fangituitten kansa. 

Saapiikos muu ko polisi ottaa kethään kiini?

Ylheisö saapii kansa ottaa kiini henkilön, niin sanottu jokamiehenpiätys, jos rikos jonka henkilö oon tehny saattaa antaa fankilarangastuksen, jos henkilöä sautethaan ittestä rikoksen tekemisestä elikkä jos se karkaa rikospaikalta. Ylheisö saapii kansa ottaa kiini henkilön joka oon haettu rikoksesta. Sen joka oon otettu kiini pittää niin hoppua ko maholista jättää polisille. Päätökset jokamiehenpiätyksestä oon 24 kapittelissä, 7 §, oikeuenkäyntipalkissa.  

Ette ottaa halthuun esihneitä rikostutkimuksen aikana

Polisi elikkä syyttäjä johtaa rikostutkimusta, niin sanotut esitutkimusjohtajat. Net päättävät mitä pittää tehhä tutkimuksen aikana. Se saattaa esimerkiksi olla ette ottaa halthuun esihneitä jokka oon tärkeät tutkimukselle. Päätökset pislaakhiinottamisesta oon 27 kapittelissä, 1 §, oikeuenkäyntipalkissa.

Jos rikos saattaa johtaa fankilhaan kotitarkastus saatethaan tehhä eppäilttyn tykönä ette hakea esihneitä joitako otethaan pislaakhiin. Päätökset kotitarkastuksesta oon 28 kapittelissa, 1 §, oikeuenkäyntipalkissa.

Pislaakhiinotetut esihneet pittää jättää takashiin elikkä jättää ulos muule henkilölle jollako oon parempi oikeus siiheen, esimerkiksi esihneen oikealle omistajalle.

Esihneitä saatethaan kansa hukata, se merkittee ette net särjethään elikkä lankeavat valtiolle. Se saattaa olla esimerkiksi jos oon kyse rikosvaihetuksesta elikkä esihneistä joitako saatethaan tulla käyttämhään apuvälihneinä elikkä asheina rikoksessa. Päätökset hukkaamisestä oon 36 kapittelissä rikospalkissa.